Mainettaan parempi Brysseli

Lentoemäntänä melkein 30 vuotta viihtynyt äitini päätti pari vuotta sitten, että liitely taivaalla saa riittää joksikin aikaan ja nyt lähdetään toteuttamaan omia haaveita. Muutaman vuoden sivusta seuranneena on ollut mahtava huomata kuinka hyvän päätöksen äitini silloin kouluun hakiessaan teki. Elämä on täyttynyt aivan uusilla jutuilla ja mikä parasta, äitini on "uudessa roolissaan" jo luonnostaan aivan elementissään. Hän siis opiskelee lapsi- ja perhetyön ohjaajaksi Järvenpään seurakuntaopistossa. Opintoihin kuuluu paljon työssäoppimista ja myös vaihto-opiskelupätkä oli halukkaille mahdollista järjestää. Ei tarvinnut kahta kertaa arvuutella, tarttuuko äitini tähän tilaisuuteen.

Sinivalkoisin siivin Baltian päällä

Päätin jo kesällä, että haluan lähteä tutustumaan Euroopan pääkaupunkinakin tituleerattuun Brysseliin ja pitihän se lähteä tarkistamaan miten opiskelijavaihdossa viihtyvä äiti pärjää maailmalla. Ensimmäisen kuukauden aikana ei ollut tosin jäänyt epäselväksi, että hyvin pyyhkii.

Äidin Brysselissä asuva lentoemäntäkollega oli luvannut meille viikonlopuksi perheensä asunnon käyttöön ja kämppähän sijaitsi aivan Brysselin keskustassa. Unescon perintökohteelle GrandePlacelle oli vain muutama sata metriä. Loistavaa! Nyt asiaan. 

Lento lähti perjantaina hyvissä ajoin iltapäivällä ja viimesiä työhommia sai hakata läppärillä vielä autossa Joonan heittäessä kentälle. En tiedä mikä meni vikaan, mutta normaalista lähtöpaniikista poiketen nyt oltiin ajoissa. Nimittäin tosi ajoissa. Turvan jälkeen boardingiin oli aikaa yli tunti. Eikun tammitynnyriin bisselle ja nauttimaan "lomafiiliksestä". Tyhjään mahaan vedetty puolen litran mallasjuoma humahti melkosella vauhdilla nuppiin ja aloin havaita kasvoissani pientä muikistelua (ei saatana nyt ollaan minilomalla). Siirryin portille odottamaan lennon lähtöä etten eksyisi enää janoisena tiskille. Ei mennyt aikaakaan kun eräs asiakkaani perheineen huomasi minut ja siinä sitten kieli hiukan kankeana vaihdeltiin kuulumisia hyvässä hengessä. Silmäni varmaan kiiluivat kuin kalliolaisella konsanaan, mutta onneksi sain suustani ulos vain "asiaa". Huh, meinasi kulissit kaatua (ei varmaan oo kaatunut aikaisemmin). 

Finnair tarjoili ylläriksi lennolla maukasta kalkkunasalaattia, nice! Lento oli ajoissa ja nappasin Brysselin kentältä samantien junan kohti Grande Centralia, jonne oli äidin kanssa sovittu treffit. Lentokentällä sai vaeltaa muuten varmasti useamman kilometrin suuntaan jos toiseen ennen kuin junan lähtöpaikalle pääsi. Lippu keskustaan maksoi 8,5e ja matkan kesto oli ehkä reilu 20 minuuttia. Satoi ja oli pimeää. Mites nyt näin, etelään päinhän sitä tultiin. Talot näytti olevan sammaleessa (=homeessa) ja oli aika harmaata.

Ensimmäisenä iltana kiertelimme lähistön kortteleita ja tutustuimme turistinähtävyyksiin. Pääsin myös pitkän tauon jälkeen testaamaan ranskankieltä ja "pientä alkukankeutta" oli havaittavissa. Pikku hiljaa homma alkoi kuitenkin taas sujumaan ja huutelinkin vähän väliä "excusez-moi monsieur/madame" ihan vaan, että pääsi jotain kyselemään. Haha. 

Jotta tämä juttu ei paisuisi liitoksistaan, niin alle on koottu listanomaisesti mielenkiintoisia kohteita, joissa vierailimme:

Grande Place

Brysselin keskusaukio, Grande-Place, on vuodesta -98 lähtien kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin ja sen juuret ulottuvat 1200-luvulle asti. Aukiota ympäröivät eri ammattikuntien talot, kaupungin talo sekä kuninkaan talo. Keväisin aukiolle rakennetaan kukkamatto. Aukio on "törkeen hieno", varsinkin iltavalastuksessa. Alla muutamia kuvia aukiolta.

Kuninkaan talo. Arkkitehti rakensi talon epäsymmetriseksi ja teki tornista hyppäämällä itsemurhan

Panoramakuva Grande Placelta

Saint Géryn alue

Saint Gèryn alue sijaitsee lähellä pörssiä (la Bourse) ja Grande Placea Anspachin bulevardin toisella puolella. Aikoinaan alue syntyi Senne-joen mutkaan, mutta 1800-luvulta lähtien alueen vesistöt on ohjattu kulkemaan maan alle erilaisten hajuhaittojen vuoksi. Hajuhaittoja tuntuu Brysselissä olevan kyllä edelleen. Kaduilla, kodeissa, kaupoissa, museioissa… joka paikassa haisee!! 

Saint Géryn aluetta pidetään nykyään muotisuunnittelijoiden ja taiteilijoiden omana alueena, jossa erilaiset tyylit ja kulttuurit kohtaavat. Alueella on paljon kivoja baareja ja meininki perjantai-iltana muistutti hyvin paljon Helsingin kotikulmia, eli Kalliota. Monissa myymälöissä oli meneillään "tilaisuuksia", joissa hengaili eri tyylistä porukkaa ja pientä ilmaista tarjoiluakin löytyi muutamista liikkeistä. Huhun mukaan myös europarlamentaarikkomme Heidi Hautala majailee tällä alueella eikä missään virallisella meppiasuinalueella.

Saint Géryn kyljessä sijaitsee myös Brysselin China Town.

St-Géryn aluetta

Ellit Gourmet Burger

Kehuttu take away kalakoju (oli liikaa jengiä, ei menty). Oikealla alkaa China Town.

Ellis Gourmet Burgerin hamppareita 

Ellis Gourmet Burgereita nähtiin parissakin paikassa ja paikalliset kehuivat ravintolaa paljon. Äiti otti The Bollywood Delight burgerin (kana, minttujogurtti, mango chutney) ja itse luotin ydinosaamiseen valitsemalla Ellis Special Baconin. Burgerit olivat todella hyviä, mutta kyllä Töölönlahdenkadun Woolshedin burgerit nämä silti voittaa. Miinusta paikka saa myös paskasta palvelusta (sama vika monessa muussakin raflassa). 

Brysselin (Belgian) kansallisruokaa on fritit eli ranskalaiset. Itsehän rakastan rasvasia ranskalaisia ylikaiken enkä kyllästy niihin oikeastaan koskaan. Lisäksi Belgiassa frittejä nautitaan majoneesin kera. Ei voi enää paremmaksi mennä! Frittejä sitten syötiin. Ja syötiin muuten tosi paljonkin. Varmaan joka toisella istumalla eteen tuotiin kullan keltaisia pulleita perunatikkuja. Olin onnellinen.

Majoonesin määrä!!!

Piti mennä lounaalle

Fritlandiin oli jono ympäri vuorokauden

Lauantai

Nautimme reilun aamiaisen/lounaan majapaikkamme lähistöllä Arcadi Caféssa. Paikka oli super tunnelmallinen ja ruoatkin hyviä. Herätimme kuitenkin annoksillamme hiukan hämmennystä muissa asiakkaissa, sillä ruoat eivät mahtuneet mihinkään. Oltiin kuitenkin päätetty, että nyt syödään ja seuraavan kerran vasta illalla. Luvassa oli hiukan shoppailua. Palvelu oli tosi hyvä tässä paikassa!

Kiertelimme keskustassa olevalla ostoskadulla Rue Neuvella. Kadulla oli monia perusliikkeitä (Zara, Mango, HM, Berchka yms) mutta myös vanhoja tuttuja ketjuja Ranskasta kuten pissiskauppa Jennifer sekä Pimkie. Ostin Benettonilta 30% alennusmyynnistä jo pitkään himoitsemani villakangastakin sekä ostimme molemmat törkeen mageet karvaliivit Berchkasta alesta (LÖYTÖ!).

Brysselissä on todella paljon kodittomia

Shoppailu uuvutti ja mega-aamiaisen antamat voimatkin oli hiipuneet kauppakasseja kantaessa. Päätettiin pysähtyä Smoothielle City 2-kauppakeskuksen Guapa smoothiekioskiin. Tällainen konsepti Suomeen samantien, NAM!!!

Käytiin heittämässä kauppakassit kotiin ja lähdettiin iltahumpalle. Tarkoituksena oli käydä parilla bissellä ja hengailla turistimestoilla kodin lähettyvillä. Iskin tietenkin uuden turkin päälle ja kyllähän se päitä käänsi pikkusen paremmin kuin perus kevytuntsikka. Äiti tosin huomasi tän tyyppisen toiminnan, en minä! 

Illan outfit :D

Mannequin Bis (turistikohde nro 1.)

HOPUS osottautui lemppariksi

Bisse selfie

Maistu molemmille

SUNNUNTAI

Viimeiselle kokonaiselle päivälle oli suunnitteltu kaikennäköstä nähtävyyksistä kirppareihin ja puistoista dinosaurusmuseoon. Niin kuin yleensä, mitään ei saanut jäädä näkemättä. Lomalla olisi kiva ottaa rennosti, mutta kotona harmittaisi jos jotain siistiä jäisi näkemättä. Eli satalasissa vaan.

Brysselin metrokarttaan on samaan tungettu bussit ja sporat, kaupunkihan ei ole mikään kovin suuri (n. 1,5 X Helsinki).

Matkalla kirpparille jäimme pois Louizan metroasemalla ja lähdimme kävelemään Palais de la Justicen ohi kohti panoramanäköalapaikkaa. Brysseli on täynnä Kuningas Leopoldin rakentamia jäätävän kokoisia rakennelmia. Rakennuksia, kirkkoja ja puistoja, joita ei pysty katselemaan tai ihastelemaan ilman hämmennystä. Tarina tämän 1800-1900 luvuilla eläneen hallitsijan takana ei ole mairitteleva, sillä käytännössä koko loisto maahan on rakennettu Kongon (silloisen Belgian siirtomaan) verellä. Kuningas tiivistetysti ryösti koko maan.

Ote wikipediasta: "Nykyään Kongon vapaavaltion aikaisia tapahtumia pidetään yhtenä historian pahimmista kansanmurhista ja ihmisoikeusrikoksista: 40 vuoden aikana Kongon asukasluku väheni noin 20 miljoonasta noin 10 miljoonaan. Raportit alkuperäisväestön törkeästä hyväksikäytöstä ja laajalle levinneistä ihmisoikeusrikoksista, erityisesti kumiteollisuudessa johtivat kansainväliseen liikehdintään 1900-luvun alussa. Lopulta vuonna 1908. Belgian parlamentti pakotti kuninkaan luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle."

Belgialaiset potevat Kongon tapahtumista huonoa omaatuntoa, ja on syytäkin. Kuulin myös tarinan siitä, miten ei ole sattumaa, että Belgia on suklaan maa ja että kaupassa esimerkiksi keksihyllystä löytyy vain lähinnä kookos ja suklaa keksejä. Omantunnon tuskissaan Belgia ostaa Kongolta muunmuassa kaiken sen tuottaman kaakaon ja kookoksen. 

Leopoldin rakennuttamat rakennukset alkavat olla jo huonossa kunnossa, mutta korjaaminen on erittäin tyyristä. Palais de la Justiceä on korjattu niin kauan, että rakennustelineet ympärillä alkavat olla jo liian vanhentuneita ja vaarallisia.

Palais de la Justice "julkisivuremppa"

Mahtipontisuus näkyy kaikessa

Toiseksi ylimmän kerroksen ikkunarivissä lukee Alex, Je t'aime. :)

Palais de la Justicen takaa löytyy hieno panoramanäköalapaikka, josta näkyy pitkälle Brysselin yli. Maisemissa korostuu sama asia, minkä voi huomata joka paikassa Brysselissä. Vanha ja uusi on kaupungissa täysin sekaisin. Pientä söpöä "vanhaa kaupunkia" ja välissä suuria EU-hallintoon kuuluvia virastotaloja.

Näköalapaikalta laskeuduttiin lasihissillä alas kaupungin tasolle ja lähdimme kulkemaan kohti kirpparipaikkaa. Nautimme aamiaisen lasihissin alla olevalla aukiolla, jossa orkesteri soitti rentoa musiikkia. Ihmisiä oli paljon liikenteessä ja markkinatyyppiset kirpparit ovatkin hyvin suosittu tapahtuma niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa.

Kirpparin tuoteskaala oli ehkä laajimpia mitä olen koskaan nähnyt

Esineiden lisäksi löytyi mm. vaatteita, asusteita, huonekaluja, kankaita...

Kirpparilta ei oikein tuntunut löytyvän mitään järkevää ja äiti osteli vain kauniita kaulakoruja helmien vuoksi. Ostimme samanlaiset sormukset muistoksi Brysselistä, mutta äidin sormus hajosi käsiin melkein samantien. Hinnat olivat joissain kojuissa niin korkeat, että myyjät olivat vaan hengailun ilosta paikalla. Mitään kuhisevaa kaupankäyntiä ei ollut havaittavissa. 

Lähdimmekin aika nopeasti jatkamaan matkaa kohti Parc Cinquentairea (sinkkupuisto suomalaisten keskuudessa). Puisto on suosittu lenkkeily ja ajanviettopaikka ja siellä sijaitsee myös muutamia ilmaisia museoita, kuten sotamuseo ja automuse.

Parc Cinquantenaire ja "riemukaari"

Lentokoneita museossa 

Puiston ali kulkee valtatie

Vohvelihetki puistossa

Puiston toiselta puolelta alkaa EU:n hallintokorttelit, joiden läpi kuljimme päästäksemme äidin harjoittelupaikkaan, Suomen Merimieskirkon Pappilaan. EU korttelit olivat täynnä toinen toistaan suurempia virastoja ja alue oli täysin kuollut sunnuntai iltapäivänä. Vastaan tuli vain joukko partiolaisia skyydiensä kanssa. Belgiassa partiolaiset pitävät lyhyitä hameita ja shortseja kylmälläkin kelillä, sillä näin he karaistuvat. 

Euroopan komission ovilla

Pappila keltainen talo oikealla (Suomen lippu)

Brysselin merimieskirkko järjestää monenlaista toimintaa kaupungissa oleskeleville suomalaisille, niin lapsille kuin aikuisillekin. Päivittäin on tarjolla erilaisia kerhoja ja työpajoja sekä leirejä ja tapahtumia. Pappilassa on myös sauna, jota saa vuokrata, sekä kauppa ja kahvila. Kaupassa on laaja valikoima suomalaisia herkkuja, elintarvikkeita ja tuotteita. Kylmäkaapista näytti löytyvän myös karhua ja lonkeroa. 

Äiti moikkaili paikan päällä tuttuja ja istuttiin hetki kahvilassa karjalanpiirakan ja teen ääressä. Paikka oli todella lämmin henkinen ja ihmiset todella mukavia. Ei ihme, että äiti viihtyy! Pappilasta jatkoimme kohti luonnontieteellistä museota (dinosaurusmuseota), joka sijaitsi aivan kävelymatkan päässä Euroopan parlamentin kyljessä.

Luonnontieteellinen museo on suuri ja normaalisti sen läpikäymiseen menee noin 2-3 tuntia. Päätimme kuitenkin selvitä puolentoista tunnin kierroksella, sillä halusimme tutustua vain dinosauruksia käsittelevään osaan. Museossa oli esillä 8 aitoa dinosauruksen fossiilia, jotka löydettiin Belgiasta kaivoksesta 1800 luvun lopulla. Fossiilit ovat erittäin hyvin säilyneitä ja ne oli koottu museoon kokonaisiksi luurangoiksi.

Aidot luurangot 

Täysikokoinen T-Rexin kopio

Dinosaurusmuseo oli todella mielenkiintoinen ja sitä voi suositella ihan kaikenikäisille. Aikaa museoon saa varata vaikka puolipäivää, jos tekee mieli paneutua evoluution historiaan.

Illalla suuntasimme yöksi äidin kämpille Evereen, jossa äidillä on vuokrahuone suomalaisen perheena asunnossa. Vuokraemäntä Jaana lähti heittämään meitä vielä yöajelulle maailman näyttelyä varten vuonna 1952 rakennetetulle Atomiumille. Kyseessä on hiiliatomin suurennos, joka toimii Brysselin tunnetuimpana maamerkkinä.

Atomiumin pallojen sisällä on mm. ravintoloita ja vuokrattavia juhlatiloja

MAANANTAI

Maanantai oli viimeinen reissupäivä ja olimme päättäneet tutustua Euroopan parlamentin toimintaan vierailukeskus Parlamentariumissa. Heti kättelyssä saimme korvanapilliset laitteet, joiden avulla pystyi tutustumaan vierailukeskuksen tarjontaan. Kielivalinnoista löytyi tietenkin kaikki euroopan unionissa puhuttavat kielet. 

Parlamentin toimintaa esiteltiin vierailijoille ympyrän muotoisessa elokuvateatterissa, jollaisessa en ainakaan itse ollut aikaisemmin ollut. Esittely video kesti ehkä vartin verran, mutta melkeen teki mieli jäädä katsomaan pätkä uudestaan kun teatteri oli niin magee. Muutenkin vierailukeskuksessa oli paljon erityyppisiä elementtejä, joilla pystyttiin havainnollistamaan eri hallintoelimien ja henkilöiden tehtäviä ja toimen kuvaa parlamentissa. Sisäänpääsy ei maksa mitään ja vierailukeskus on juuri sopivan kokoinen siihen nähden, että aihe saattaa tuntua aika raskaalta. Vierailukeskus oli myös suunniteltu hyvin kaiken ikäisille kävijöille.

360 movie theater

Yhdessä salissa pystyi tutustumaan eri EU maiden kansalaisiin ja heidän tarinoihinsa siitä, miten elämä on muuttunut EU:seen liittymisen jälkeen.

Vierailun jälkeen kävimme syömässä belgialaisessa terveellisessä  Exki pikaruoka-ravintolassa, jossa on tarjolla keittoja, salaatteja, patonkeja yms.  Tällainen konsepti pitäisi ehdottomasti saada myös Suomeen!

Ruokailun jälkeen suunta kohti Gare Centralia ja lentokenttää. Mamma saattoi minut junalle ja kotimatka alkoi. Aika oli mennyt todella nopeasti ja olimme aika poikki neljän päivän intensiivisestä turistimeiningistä. Hauskaa oli ja mamman kanssa oli ihana hengailla. Liikkuminen oli helppoa kun äiti oli jo tottunut Brysselin tavoille ja muutenkaan ei tarvinnut turhaa arpoa päiväohjelmien suhteen. 

Suuri kiitos äidille ihanasta minilomasta!

Mamma jäi laiturille vilkuttamaan